22.11.2013

Uus puhelin, ulkoilua, asiaa kyläkoulusta

Tällä viikolla vihdoin ja viimein tuli dna-kaupasta viesti, että puhelimesi on haettavissa ja tullut huollosta. Stoori alkoi jo aatoksen syntymän jälkeen eli syyskuun puolessa välissä. Vanha Samsung Galaxy S plus puhelimeni ei toiminut enää juuri ollenkaan. Vikoja oli vino pino. Puhelimessa oli vikoja oikeastaan jo uutena. Jostain syystä en vain saanu aikaseksi viiä sitä aikasemmin huoltoon kuin tänä syksynä. Nooh ensin se viipy Dna-kaupan kautta huollossa 3viikkoa. Tulos oli, että päivittivät ohjelmiston ja vaihtoivat uuden akun. Eipä tullut puhelin kuntoon. Vielä hitaammin toimi ja uusia vikoja ilmaantui heti. En antanut periksi, vaan vein Dna-kauppaan uuestaan huoltoon. Mitä vielä, tuloksena oli että kahen viikon ootuksen jälkeen tekivät TAAS samat temput -päivittivät ohjelmiston ja vaihtovat uuen akun. Naurettavaa. Ei menny läpi tämmönen. Onneksi rakas mieheni oli puhelinta hakemassa ja käski laittaa puhelimen suoraan pumerangina takasi huoltoon. Nooh taas ooteltiin... viikkoja kului ja kun tämä viikko vihdoin koitti oli ilo ylimmillään. Sain uuemman mallin Samsungista tilalle. Sehän sopi minulle paremmin kuin hyvin. Toivotaan, ettei tämän puhelimen kans tule enää hankaluuksia.



Siinä se komeilee vielä paketissaan.

Minulle älypuhelin on ollu tosi tarpeellinen. Kotihoijossa töissä ollessa tuli navigaattoria käytettyä tavallisen navigaattorin ohella. Mutta olenko riippuvainen älypuhelimesta? Voin sanoa, että olen. Olen siinä määrin, että käytän whatsappia viestien ja kuvien lähettämisessä. Mitäpä maksaisin turhaan tekstiviestin hintaa tai multimediaviestien, kun ne voi lähettää ilmasellakin? Facebookissa tulee käytyä myöskin. Olen ollut jo pitempään "koukussa" facebookin kirppareihin. Onko tämä huono asia, mene ja tiedä. Paljon tarpeellista sieltä on löytyny ja ns.helposti ja aika vähän energiaa vievästi. Kirppareita tuleekin selattua melkein päivittäin. 



Nämä kuvat on puhelinlaatua.. Eron huomaa heti, kun on Canon tavallisesti käytössä. Kuvat on tänään otettuja. Maa oli jo vähän kuurassa ja lammen reunoille oli ilmestyny jäätä. Nuo vanhat terijoensalavat on jollain lailla kauniita nuin karun näkösenäkin. Niitä on meiän pihassa yhteensä 7. Kolme isoa on vielä merenpuolella taloa.









Tänään käytiin koko perheen voimin lenkilläkin. Voi mikä saavutus meille. Pitäis paljon paljon useammin ruveta käymään koko sakilla. Poikettiin Piehingin koulun autiolla tontilla. Ei saanut tämä kylä uutta koulua. Lakkautuspäätös tuli viime viikolla. Vanha koulu purettiin pois jo vuosi sitten. Karun näköstä oli. Onneksi leikkipuisto kuitenkin säilyy, vaikka koulua ei tulekaan. Ite oon yrittäny positiivisesti aatella, että meillä pojat saa taksikyydin pihasta lähimpään kouluun, sitten ku se ajankohtasta on. Tällä hetkellä lähin koulu on Haapajoen koulu Arkkukarissa. Sitä on nyt laajennettu ja toivon todellakin, että Haapajoen kouluun mahtuu tulevaisuudessa jokaikinen Piehingissä asuva alakoululainen.

Ite oon saanu käyä ala-asteen pienessä kyläkoulussa. Ja arvostan kyläkouluja todella paljon. Yhtäkään ei saisi lakkauttaa, ilman todella painavaa syytä. Täälläkin pikkusia koululaisia ois riittäny joka luokalle.

1 kommentti:

  1. Mieki oon käyny kouluni pikkukoulussa,omat lapseni suur-koulussa kaikki.Tuo taksi-kyyti on tosi tarpeen,mutta siinäki ollaan turhan tarkkoja,ainaki täällä.
    mulla ei vielä oo äly-puhelinta,3.lla lapsella on ja oon ihan pihalla niistä nyky-aikaisista jutuista,mitä sen kautta voipi saada.Ehkä joskus? ;)

    VastaaPoista

Jokainen viesti ilahduttaa minua, joten kiitos kun kommentoit! <3