1.1.2014

Uusi vuosi 2014


Uusi vuosi vaihtui, joten on syytä päivittää blogia. Meillä on eletty joulun jälkeen normaali arkea. Eilen olin poikien kans kyläilemässä, kun M oli iltavuorossa. Ensin ajoin ensimmäiseen kyläpaikkaan, kumpikin poika kyydissä ja vielä illemmalla sain vierailla yhden ystävän luona sillä aikaa, kun O oli mummulassa hoidossa. Aina niin ihana nähdä hyviä ystäviä <3 Vaikka aikaa näkemisestä olisi kulunut kauemminkin, niin tuntuu että olisimme olleet paljon enemmän tekemisissä siinä välissäkin. Ystävyys ei katoa minnekään. Yksi toive ensi vuodelle onkin, että saisin nähdä paljon useammin ystäviä.




 Meillä on alettu syömään jo vähän kiinteämpiä ruokia. A:n kanssa harjoitellaan sitä päivittäin. Lusikka on ihan kummallinen kapistus. Kun se tulee suuhun, niin ei oikein tiedä mikä se on ja kun sen avulla suuhun tungetaan jotain paksua mömmöäkin. A on ollut ihmeissään soseesta. Nieleminen ei tapahdu vielä oikein hyvin. Mutta onhan se ruoka hyvää! A:lle maistuu Valio Onni nimiset vellit. Nyt olen antanut päivittäin erilaisia. Maissi-, banaani-mustikka- ja vadelmavelliä menee vuorotellen n. 1purkki päivässä. Yleensä laitan vellin maidon sekaan, jotta ei olisi niin paksua.






Yks päivä O yllätti ja lompsi keittiöön minun talvikengät jalassa. Kerta oli ensimmäinen kun kengät oli menneet oikeisiin jalkoihin ja eivät olleet eriparia tai että jalassa olisi ollut vain toinen kenkä. Pikkuhiljaa O on alkanut sanomaan enemmän sanoja selkeällä kielellä, vaikka puhetta ei kyllä vielä hirveänä tule. Enemmän se on vielä sitä "omaa kieltä". Jospa sitä puhetta kohta alkaisi tulemaan, mutta onhan O vasta 1,5 vuotta että kiirettä ei ole. Muuten O:lla on kognitiiviset taidot jo todella hyvät. Ja neurologi viime kerralla mainitsikin, että ehkä vähän edelläkin ikätasoon nähden. Aivan ihana asia! Onhan O:lla ollut tosi rankka alku elämässä. Tällä hetkellä mietin todella paljon O:n asioita. Tulevina päivinä voisinkin kertoa O:n stoorin.



 Just passelit O:n mielestä! :)




Voisin kertoa vihdoin yksistä joulujutuista mitä jokunen päivä sitten tein. Ohjeen otin aiemmin mainitsemastani Kinuskikissan kirjasta. Kirjasta nämä herkut löytyvät nimellä Jouluhiutaleet. Netin kautta ohjetta en ainakaan minä löytänyt.



Ohjeen mukaan annoksesta saa 14kpl pyöreitä leivoksia ja 20kpl neliöitä leivoksia. Minulla näitä tuli kutakuinkin tuo 20kpl neliön mallisia.


Ainoastaan valkosuklaa pursotuksen jätin pois, koska halusin laittaa päälle marianne-suklaarouhetta.
Itselle nämä oli vähän pettymys, kun pohja maistui mielestäni piparkakkutaikinalle. Pohja muuttui paistaessa kovaksi, mutta mansikkavalkosuklaaliivattemössön laiton jälkeen pohja muuttui löysemmäksi ja näin ollen oli kuin piparitaikinaa. Kotona ainakin maistuivat M:lle ja O:lle. Vein näitä myös kyläpaikkaan tuliaisiksi ja sieläkin maistuivat. ;) makukysymys siis tykkääkö vai ei. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan ja ohjeen voin myöhemmin lisätä jos joku sen haluaa.



Meillä on lämmitelty lauhasta ilmasta huolimatta useasti takkaa. O on aina isin kaverina takkapuuhissa. Puita pitää saada antaa isille ja isi lisää puut takkaan. Pienet on ilot, mutta sitäkin tärkeämmäksi O tuntee itsensä, kun saa jotakin itse tehdä.

3 kommenttia:

  1. Samat ajatukset täällä <3 Ihana kummipoika! Takkaa on täälläkin lämmitelty, ei tarvi lattialämmityksiä tms juuri päällä pitää, kun puita poltellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viimeisestä vielä!<3 meillä on pakko olla lämmöt päällä, muuten täälä ois liian kylmä :/.

      Poista
  2. ihania veijareita nuo teidän pojat ! <3

    VastaaPoista

Jokainen viesti ilahduttaa minua, joten kiitos kun kommentoit! <3