26.2.2014

Lasten touhuja ja kevättä rinnassa

 Voi tätä valon määrää! Ei ihmisen mieli näin äkkiä sopeudukaan tähän päivien kirkkauteen. Niin ihanalta kuin se kuvissa näyttääkin, niin ainakaan minä en ole vielä sisäistänyt tätä valon määrää ollenkaan. Kevään tulo tuntuu ihan hassulle. Vastahan se talvi alkoi ja pulkka ja kelkka kaivettiin esille. Hassua, kun päivällä ei tarvitsekaan laittaa kattovaloja päälle. Jotenkin sen huomaa, että lapsetkin nauttii, kun on valoisaa. A hymyilee miltei koko ajan kuin naantalin aurinko.<3


Tällaista jumppaliikettä tehään niin sitterissä kuin lattiallakin. Vaunuista ensimmäisenä näkyvätkin hyvin monesti A:n jalat. Ja ai niin joo, A melkein kääntyy itse selältä mahalleen. Pitää yrittää napata kuvaa siitä touhusta. Niin lähellä se jo on.


O:sta on kasvanu kovaa tahtia vilkas ja sosiaalinen leikki-ikäinen. Aamulla silmät kun aukastaan, niin saman tien on pärisemässä ja höpöttämässä milloin mitäkin. Leikit ja touhut jatkuu aina siihen asti kunnes silmät menevät väkisin kiinni.


Lelut on koko päivän levällään. Illan tullen ne kerätään kuitenkin odottamaan aamun uusia leikkejä.


O on hoksannut, että isin puhelimesta löytyy autovideoita. Poika on kiinnostunut kaikista autoista. Niitä matkitaan ja äännellään päivässä sen sata kertaa. Pienempikin seuraa hyvin tarkkaan ja kuuntelee miten turbo ääntää.


Näin on mukava alkaa nukkumaan. Väkertää peitto naamalle, niin että vain silmät näkyy.





Muutama päivä sitten, sunnuntaina... 


Kyllä vain, vielä silloin oli joka paikka täynnä lunta. Käytiin läheisessä leirikeskuksessa kiikkumassa ja ulkoilemassa. O:lta onnistui jo tällaisessa leveämmässä kiikussa kiikkuminen. Pienistä asioista sen huomaa, että miten iso poika meillä jo on.


Jäässä oli vielä kaikki tietkin. Potkukelkka luisti mainiosti. O nautti vauhdista ja kyydistä.


 Meillä on O:n epileptisten kohtausten takia pakko olla tarkka päivärytmi ja säännölliset ruokailuajat. Laitampa tähän itselleni ainakin päivärytmimme ylös.

 klo. 8-9 herätään ja syödään aamupalaa + O:lle aamulääke
klo.10-11 ulkoillaan/leikitään sisällä
klo. 12 syödään lounasta
klo. 12:30-14 ulkoillaan
klo.14:30-15 välipalaa
klo.17 päivällinen
klo. 20 iltapala + O:lle iltalääke
klo. 21 iso ja pieni kullanmuru nukkumaan

Teen tavallista kotiruokaa. Sillä osaamisella minkä olen kotoa jo äidiltäni saanut ja sillä, minkä olen itse vuosien varrella opetellut. Koko ajan huomaan laajentavani ruuanlaittamis taitoani. Teen joka päivä mitä milloinkin. Monipuolisesti perunasta, riisistä ja makaronista. Lihana possua, nautaa, kalaa, kanaa ja milloin mitäkin. Kasviksia ja juureksia ruuan sekaan. Mausteita monipuolisesti sekä juustoista ruokakermaa joihinkin ruokiin.

Mieheni osaa tehdä myös perusruokia, mutta yleensä se olen minä joka keittiössä kokkaa. Yksi hyvä kannustin tässä ruuanlaitossa onkin mieheni. Melkein joka päivä saan kuulla miten hyvää ruokaa olin taas tehnyt. Mikäs sen parempi lause motivoimaan. Hyvä että maistuu.


Tänään...

Niin kevättä jo enteilee nämä kuvat. 



Lunta enää sielä täälä. Heinäseipäät odottamassa maan sulamista, että pääsevät aidan virkaa toimittamaan lammen ympärille.


Kävin tänään jäälauttoja kuvailemassa meren rannassa. Fanaatikoimmat kalastaja ukot olivat roidanneet jo veneet rantaan jäälle.



Todisteita kalastajien saaliista.


Niin mahtavan näköisiä olivat nämä isot jäälautat. Hiljalleen heiluivat meren kanssa käsi kädessä.



Ylsivät rannasta monta sataa metriä merelle.



Kalastaja lähdössä jäälauttojen sekaan seikkailemaan. Omien sanojensa mukaan hyvin siitä pääsee avomerelle.




22.2.2014

Makkari remppaa ja kirppislöytöjä

Perjantaina vihdoin päästiin tyhjillään olevan makkarin kimppuun. Meillä on ollut tuo talon isoin makuuhuone "varastohuoneena". Kannettiin muutossa kaikki ylimääränen tavara sinne, koska tiedettiin heti, että tullaan remppaamaan se jossain vaiheessa. Noo, remontti on nyt aina vaan viiväsyny, elämässä kun on ollut kaikenlaista.

Mieheni on  vieläkin ollut kotona saikulla, joten jotain järkevää puuhastelua on pitänyt keksiä ajankuluksi. Nyt innostuttiin sitten kumpikin ja kyllähän tällanen pieni pintaremppa vie mennessään, kun sen kerran aloittaa. 

Ensin piti tyhjentää "varasto". Sitten mies rupesi repimään kaikki listat ja sähkökytkimien suojat irti. Sillä aikaa minä kävin O:n kans Smartiasta ostamassa tapetinpoisto vermeet.



Sitten vaan tapetin poistoon.. Tuossa alakuvassa on vielä tapetin liimapinta seinissä. Alta paljastui loppujaan kyprokkiseinät ja maalaamattomat sellaiset. Joten isompi urakkahan siitä tuli. Mitä mieltä ootte tuosta vanhasta muovimatosta?
 


 Tapetinpoistoaineella homma kävi näppärästi ja lastalla ei tarvinu ku vähä painaa, niin lähti isoina paloina irti. Aika työlästä hommaahan tuo oli, mutta yhessä illassa saatiin homma tehtyä.


Ens viikolla jatkuu hiomisella ja pohjamaalauksella. Jonkunlainen visio meillä jo on, että millanen halutaan. Yhelle seinälle laitetaan vaalea tehosteseinä. Sitä onko se tapettia, vai jotain muuta koristeseinää, ei olla vielä päätetty. Kaksi muuta seinää tasoitetaan ja maalataan.


O:n piti saaha olla touhua tietysti kattomassa. Itse piti saaha seinää rapata auton jäärapalla. Mieluista puuhaa ja kateltavaa pikkusellekin. Pikku miehellä on takatukka jo sen verran pitkä, että menee kunnolla kikkuralle. Mitenkähän nuo raskii vielä joskus leikata? ;)


Lattiakin meillä on tarkoitus vaihtaa. Tämä huone onkin ainut paikka, missä on vanhaa muovimattoa. Se otetaan pois ja laitetaan tilalle laminaattia. Vaaleaa sellaista. Vai mitä mieltä ootte, sopiiko muuten vaaleaan huoneeseen valkoisen-harmaa laminaatti? Samalla meiän pitää miettiä, että millainen laminaatti halutaan olohuoneeseen ja eteiseen. Tämän rempan jälkeen vaihetaan olohuoneeseenkin laminaatti.


Sitte vähä nätimpiä kuvia. Ruusun ostin ystävänpäivänä, mutta nyt se on jo kuolemassa. En ymmärrä miten en saa ruukkuruusuja pidettyä hengissä. Saako näitä kastella kuinkan paljon? Ainakin vettä mun kukat saa ja muita en oo onnistunu ainakaan vielä pilaamaan.




Sitte muutamasta kirppislöydöstä. Smartian reissulla kerkesin pyörähtää O:n kans kirppiksellä. Tällä kertaa tein sieltä jopa löytöjäkin. Nuo ihanat Metsolan paksut amppari pöksyt muutamalla eurolla.


Puinen torni. Sekin muutamalla eurolla. O:lle mieluinen on ollut.
 

Sitte vielä pojille muutama paita. Nuo Polarn. O pyretin paiat oli tosi edulliset ja hyväkuntoiset- ihan kuin uudet. Meiltä ei löydy ennestään popin vaatteita paljoa. Ihan muutamia käyttöpaitoja ja housut. Mutta kokemus on, että ovat nukkaantuneet ihan samanlailla pesussa kuin muutkin. Nättejä kuosejahan sieltä mallistosta löytyy ja varmasti ovat hyviä, mutta ainahan se merkki maksaa... Minkälaisia kokemuksia teillä on P.O.P in vaatteista?


Meillä on myös aina välillä kuunneltu Miinaa ja Manua ja Nalle Puhia. O keskittyy jo vähän aikaa kuuntelemaan, mutta enemmän jää vielä kirjojen kattelu linjalle. Kirjatkin saa sellasta kyytiä, että aina pitäs olla ite sen kans niitä lukemassa.

Mutta minäpä palaan taas asiaan, kunhan ollaan saatu tuota remppaa etenemään.

Mukavaa viikonloppua! <3

-Outi

17.2.2014

Video pikku kullasta

Tammikuun tiheätahtinen blogin päivittäminen on muuttunut näköjään tosi hitaaksi. Syynä tähän on niin monien asioitten summa. En myöskään tykkää päivittää blogia ilman kuvia. Kameraa ei oo tullu tongittua tuolta laatikosta kovin monena päivänä tässä kuussa, joten päivittäminenkään ei oo kiinnostanu.


Tänään sain kuitenkin otettua A:sta ihanan videon. Anteeksi huono kuvanlaatu!! Kännykällä otettu.

video

A:n lempipuuhaa on tämä pärisyttäminen. Sitä tapahtuu varsinkin pilttiä syödessä ja soseet saa kyytiä. A on ruvennut oikein urakalla syömään nyt pilttejä. Lihapiltit ja puuro on aloiteltu varovasti. Mahavaivoja ei ainakaan vielä ole tullut joten voiaan jatkaa tätä tahtia syömistä. O:lle tein tosi paljon sauvasekoittimella itse ruokaa. Nyt täytyis ryhdistäytyä ja käyttää aikaa myös A:n ruokien tekoon. Perus peruna-porkkana sose pitäis ainaki tehä itse. Nyt ei vaan oo jaksanu pahemmin välittää, kun kaks lämmintä ruokaa päivässä on tuntunu välillä ylivoimaiselta ja ajoittain sen yhen ruuankin teko on jääny.

14.2.2014

Hyvää ystävänpäivää!



"Ei se, miltä me näytämme,
  eikä se, mitä me aikaan saamme,
  merkitse sen rinnalla mitään,
  mitä me olemme toinen toisillemme."

Kuva pinterest

kuva pinterest


Oikein hyvää ja iloista ystävänpäivää blogini lukijoille! <3

11.2.2014

Kinderpiirakkaa ja A:n neuvolakuulumisia

Tähän päivään on mahtunut monenlaista. Heti aamusta kävin O:n kans pulkkailemassa. Uusi isommille tarkotettu pulkka pääsi käyttöön ja vauvapulkka saatiin laittaa oottamaan A:ta. Kyllä oli mukavaa ulkoilla, loska ja räntä säästä huolimatta.

Mieheni teki sillä aikaa ruuan ja oli A:n kans, kun oltiin ulkona. Luksusta. ;) on tuosta miehen sairaslomasta jotain hyötyä. Vielä ollaan ainakin tämän kuun loppuun koko perheen voimin kotona. Sitten mies palaa taas töihin ja arki muuttuu monella lailla.

A:lla oli tänään 5kk neuvola. Hienosti poika on kasvanu. Pituutta oli tullu taas monta senttiä lisää. Vertasin O:n ja A:n kasvuja ja huomasin, että ovat kehittyneet suunnileen samaan tahtiin.

O 5kk neuvolassa: painoa 7870g ja pituutta 67,5cm. 
A 5kk neuvolassa: painoa 7780g ja pituutta 66,4cm.

Melkein samoissa lukemissa pojat kyllä ovat menneet. A painoi syntyessään kilon vähemmän O:ta, joten on ottanu huimasti isoveljeä kiinni koko ajan.


Tänään leivoin jo toistamiseen kinderpiirakkaa. Melkeen viikon oon tuota aikonu tehä ja tänään sain vihdoin tehtyä. Herkkua on! ;) taltuttaa pahimmankin suklaan ja makeanhimon. Ohjeen otin täältä. Tein muuten samalla ohjeella, mutta jätin kreemistä munat pois.

10.2.2014

Meiän touhuja

 Täälä on oltu vain kotona ja yritetty selvitä normi arjesta. O:n läkitystä on nostettu, mikä on aiheuttanu pikku miehelle vielä enemmän väsymystä. Ei olla sivuvaikutuksilta vältytty, mitä jo ennakkoon pelkäsin. Semmosta kömpelyyttä on tullu ja O kaatuilee tosi paljon. Kiukkuisuutta ja agressiivisuutta on ilmantuunu myös. :( Jospa nää oireet ei tästä pahenis..

Enää ei selvitä päivästä ilman päiväunia. Iltapäivästä viimeistään poika sammuu sänkyyn ja nytkin on unten mailla. 

Veljeksiä kuvasin eilen, kun lukivat niin nätisti kahestaan kirjaa. A on ruvennu seuraileen ja kuunteleen leikkejä entistä enemmän. Mahallaan makoilee jo lattialla ja sohvan reunasta ponkasee vähän vauhtia, mutta vielä ei tosin ite mahalleen pääse.


Tänään päästiin mieheni kans ihan kahestaan liikenteeseen, kun pojille tuli hoitaja. Harvinaista herkkua. A:n syntymän jälkeen ei oo ihan kaksistaan päästy vielä minnekään. Kummasti se reilu 2h autto jaksamaan taas. Käytiin ihastelemassa vastasyntynyttä poikien serkku-tyttöä. <3

Kyllä hartiat sen reissun aikana putos monta senttiä alaspäin. Sai antaa vastuuta vähäksi aikaa toiselle aikuiselle.


O:n kans rakennettiin eilen lumiukko tuohon pihalle. Kyllä oli pieni mies mielissään ja itekin osallistu jo niin näppärästi rakentamiseen. Lunta piti saaha ite taputella joka puolelle. Kivet laitettiin käsiksi ja tupsuksi pipoon.

 


A on ollut pääasiassa tyytyväinen ja nukkuu tosi hyvin öisin. Viime yönäkin klo.22-08. Päivälläkin nukutaan vielä ainakin kahet päikkärit. Ja syömäpuolikin on onnistunu loistavasti. Pilttejä pikku herra vetelee nassuun jo tosissaan.



Huomenna ois A:n 5kk neuvola. Ois oikeasti ollu jo viime viikolla, mutta mulla alkaa tää muistamisen kapasiteetti oleen niin täynnä, että unohtelen jo asioita. Sen seurauksena A:n lääkärineuvola (joka ois pitäny olla jo 4kk:n iässä) siirtyi sitten 6kk lääkärineuvolaksi. No eipä tuo nyt niin paljoa haittaa, mutta ois ollu kiva saaha poikien vammaistukihakemukset yhtäaikaa menemään. Pelkästään sen lausunnon takia en ala lääkärireissua tekemään.


Sellaisia kuulumisia tänne. Tämä viikko onkin ohjelmaa täynnä. Joka päivälle tuntuu taas olevan jotain. Yritän kuitenkin tulla tänne päivittelemään taas. 

4.2.2014

Kuulumisia

En ole koneelle ennättänyt, sen verran kiirusta täälä on ollut. Monta asiaa on tapahtunu lyhyen ajan sisällä. Nyt on tuntunu, että tämä tosiaan on sitä erilaista arkea, kun kalenteri täyttyy ainoastaan poikien jutuista, sairaalassaolosta ja kotikäynneistä. Aikaa ei ole ollut oikeen millekään tavallisille puuhille. Mutta jospa tämä tästä taas rauhottuis.

Lauantaina hurautettiin mummulan kautta vieraspaikkakunnalle down-lasten tapaamiseen. Mieheni rennosti totesi monelle jo ennen päivää, että mennään down-lasten kokoontumisajoihin. :) O jäi mummulaan hoitoon, niin päästiin rauhassa käymään sielä.

Rakas ukkeli tapaamisessa. Unikin maistui välillä, sitten jaksoi taas jatkaa kattelemista.

Voi miten ihania pikkusia sielä nähtiinkin!! <3 Niin sydäntä särkevän ihania. Jokainen just oman näkösiään ja omanlaisiaan. Meiän A oli sielä nuorin, seuraava taisi olla jo 8kk ja vanhin oli melkein 2-v. Tällä kertaa mukana ei ollu vanhempia lapsia, mutta jospa ens kerralla jo ois isompiakin. Nimittäin oli puhe, että järjestetään seuraava tapaaminen jo tänä keväänä. Ihan huippua! :) Vieläkin on niin mukava fiilis tuolta reissulta. Kantaa pitkälle tällaiset asiat.


Aina välillä harjotellaan A:n kans istumista Bumpossa.


Eilen olin sitten O:n kans OYSissa, asiasta mainitsinkin jo täälä. Pikainen kertaus: O sai epileptisen kohtauksen ensimmäisen kerran joulukuun alussa ja toisen nyt viime viikolla. Neurologit on tällä hetkellä sitä mieltä, että kohtaukset on ollu paikallisalkuisia ja ne johtuu niistä rakennepoikkeavuuksista mitä O:lla päässä on. Toki näille kohtauksille voi olla jokin muukin selitys. Jotain pään sähköisessä viestinnässä menee aika-ajoin pieleen ja sitten tulee kohtaus.



 Tavattiin hoitajaa ja neurologia. Nyt O:lle on aloitettu lääkitys ja toivotaan, että tämä lääke on kerrasta se oikia. Itellä jäi yöunet viime yönä tosi huonoksi. Alitajunnassa kuuntelin poikaa koko ajan ja kävin aina välillä kattomassa hengittääkö. Taisi A:kin sen aistia, ku heräs klo.3 yöllä ja valvo muutaman tunnin. Naureskeli vaan, kun yritin nukuttaa uuestaan.

No tänään on nukuttu koko porukalla semmoset 3h päiväunet, että on tässä väsähtäny koko porukka. Mutta nyt siirryn tuonne ukkojen kans leikkimään ja palaan juttuun taas.

Mukavaa uutta viikkoa sinullekin!<3