26.2.2014

Lasten touhuja ja kevättä rinnassa

 Voi tätä valon määrää! Ei ihmisen mieli näin äkkiä sopeudukaan tähän päivien kirkkauteen. Niin ihanalta kuin se kuvissa näyttääkin, niin ainakaan minä en ole vielä sisäistänyt tätä valon määrää ollenkaan. Kevään tulo tuntuu ihan hassulle. Vastahan se talvi alkoi ja pulkka ja kelkka kaivettiin esille. Hassua, kun päivällä ei tarvitsekaan laittaa kattovaloja päälle. Jotenkin sen huomaa, että lapsetkin nauttii, kun on valoisaa. A hymyilee miltei koko ajan kuin naantalin aurinko.<3


Tällaista jumppaliikettä tehään niin sitterissä kuin lattiallakin. Vaunuista ensimmäisenä näkyvätkin hyvin monesti A:n jalat. Ja ai niin joo, A melkein kääntyy itse selältä mahalleen. Pitää yrittää napata kuvaa siitä touhusta. Niin lähellä se jo on.


O:sta on kasvanu kovaa tahtia vilkas ja sosiaalinen leikki-ikäinen. Aamulla silmät kun aukastaan, niin saman tien on pärisemässä ja höpöttämässä milloin mitäkin. Leikit ja touhut jatkuu aina siihen asti kunnes silmät menevät väkisin kiinni.


Lelut on koko päivän levällään. Illan tullen ne kerätään kuitenkin odottamaan aamun uusia leikkejä.


O on hoksannut, että isin puhelimesta löytyy autovideoita. Poika on kiinnostunut kaikista autoista. Niitä matkitaan ja äännellään päivässä sen sata kertaa. Pienempikin seuraa hyvin tarkkaan ja kuuntelee miten turbo ääntää.


Näin on mukava alkaa nukkumaan. Väkertää peitto naamalle, niin että vain silmät näkyy.





Muutama päivä sitten, sunnuntaina... 


Kyllä vain, vielä silloin oli joka paikka täynnä lunta. Käytiin läheisessä leirikeskuksessa kiikkumassa ja ulkoilemassa. O:lta onnistui jo tällaisessa leveämmässä kiikussa kiikkuminen. Pienistä asioista sen huomaa, että miten iso poika meillä jo on.


Jäässä oli vielä kaikki tietkin. Potkukelkka luisti mainiosti. O nautti vauhdista ja kyydistä.


 Meillä on O:n epileptisten kohtausten takia pakko olla tarkka päivärytmi ja säännölliset ruokailuajat. Laitampa tähän itselleni ainakin päivärytmimme ylös.

 klo. 8-9 herätään ja syödään aamupalaa + O:lle aamulääke
klo.10-11 ulkoillaan/leikitään sisällä
klo. 12 syödään lounasta
klo. 12:30-14 ulkoillaan
klo.14:30-15 välipalaa
klo.17 päivällinen
klo. 20 iltapala + O:lle iltalääke
klo. 21 iso ja pieni kullanmuru nukkumaan

Teen tavallista kotiruokaa. Sillä osaamisella minkä olen kotoa jo äidiltäni saanut ja sillä, minkä olen itse vuosien varrella opetellut. Koko ajan huomaan laajentavani ruuanlaittamis taitoani. Teen joka päivä mitä milloinkin. Monipuolisesti perunasta, riisistä ja makaronista. Lihana possua, nautaa, kalaa, kanaa ja milloin mitäkin. Kasviksia ja juureksia ruuan sekaan. Mausteita monipuolisesti sekä juustoista ruokakermaa joihinkin ruokiin.

Mieheni osaa tehdä myös perusruokia, mutta yleensä se olen minä joka keittiössä kokkaa. Yksi hyvä kannustin tässä ruuanlaitossa onkin mieheni. Melkein joka päivä saan kuulla miten hyvää ruokaa olin taas tehnyt. Mikäs sen parempi lause motivoimaan. Hyvä että maistuu.


Tänään...

Niin kevättä jo enteilee nämä kuvat. 



Lunta enää sielä täälä. Heinäseipäät odottamassa maan sulamista, että pääsevät aidan virkaa toimittamaan lammen ympärille.


Kävin tänään jäälauttoja kuvailemassa meren rannassa. Fanaatikoimmat kalastaja ukot olivat roidanneet jo veneet rantaan jäälle.



Todisteita kalastajien saaliista.


Niin mahtavan näköisiä olivat nämä isot jäälautat. Hiljalleen heiluivat meren kanssa käsi kädessä.



Ylsivät rannasta monta sataa metriä merelle.



Kalastaja lähdössä jäälauttojen sekaan seikkailemaan. Omien sanojensa mukaan hyvin siitä pääsee avomerelle.




2 kommenttia:

  1. Kivoja kuvia.
    Vaan kyllä niitä keväthankia kaipaa... Outo talvi.
    Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! <3 kuvat kertoo enemmän kuin sanat, siksi ne onkin niin ihania. Kieltämättä on ollut outo talvi, ei ollenkaan normaali. Kestohankia moni jää kaipaamaan. Niin minäkin.

      Poista

Jokainen viesti ilahduttaa minua, joten kiitos kun kommentoit! <3