29.3.2014

Mitä meille kuuluu?


Täällä porskutellaan arkea eteenpäin. Kevät on näyttänyt nyt parastaan ja päivisin lämpöä jo riittää. Ensimmäinen narsissi uskaltautui kurkistamaan päivän valoa.

Minä olen yrittänyt selvitä viisaudenhampaiden poistosta. Maanantaina poistettiin kaksi hammasta eikä ota parantuakseen. 



Meilläkin on ruvettu siirtymään välikausivaatetukseen. Se tässä onkin oikea ressin aihe ollut. O:lle on jäänyt tietysti haalari ja takit pieneksi, kun jätkä on hurahtanut joka paikasta monta kymmentä senttiä pituutta ylöspäin. A:lle mahtuu onneksi O:lla olleet puvut.


Viime vuonna meillä oli käytössä tämä KappAhlin puku. Voin kertoa, että ihan loistava valinta jos joku miettii minkälaisen vk-puvun omalle lapselleen ostaisi.  Tähän ei ole tullut käytön jälkiä juuri lainkaan, vaikka O on pitänyt tätä hoidossakin. Eli laatu on taattu.

No minähän lähin tänään poikien kans käymään kyseisessä kaupassa, MUTTA minun tuurilla 98cm vk puku oli loppunut.. 104cm olisi passannut myös, mutta eipä ollut enää sitäkään. 

Tuli sitten törsättyä taas muihin lastenvaatteisiin. Mukaan lähti vino pino kummallekin pojalle paitoja ja housuja. 

Kumpikin on kyllä kasvanut niin paljon, että vaatekaapit sais käyä TAAS läpi kokonaan. Ei siis hullumpi sijoitus ja klubipäivien kunniaksi KAIKKI -30%. (jotain itsepuolustelua kenties.. :D)



Sikapäivillä käytiin pyörähtämässä Kärkkäisellä myöskin. M:lle oli pakko ostaa tällainen pipo.

 En siis ollut poikien kans ihan yksin kaupoilla vaan siskoni olivat mukana. O:n perässä juoksemista riitti, enkä olisi reissusta selvinnyt varmastikaan ilman heitä tai tiukille ois ottanu. Kärryihin sidottuna taisi pojan kauppareissut suurimmaksi osaksi toteutua. Syystä että.. poika taisi muutaman kerran livahtaa vaaterekkien taa piiloon ja liukuoviin leikkimään. :D


Kotona meillä on aika kulunut oikein mukavasti. Kevään valo on tuonut esiin kaiken talvimasennuksen alle hautautuneen pölyn ja lian. Sitä on yritetty tästä torpasta pikkuhiljaa häätää.

O on varsin hyvä apupoika. Rätti käteen ja jo alkaa ikkunat puhdistumaan. (Äidin toiveajattelua :) hih)


Tällaisia turinoita tällä kertaa. 

Ehkä saan uudesta makkarista kohta kuvaa tänne. Matto ja sängynpääty on vielä kesken, mutta muut alkaa olla jo paikallaan. Ainahan sitä jotain on mitä haluaisi toteuttaa lisää ja lisää.. ;)

23.3.2014

Mietteitä


Tulin vielä muutamia ajatuksia tänne kirjoittelemaan, vaikka kello on jo ties kuinka paljon. 

Pojat ovat olleet nukkumassa jo hyvän tovin ja mieskin on yövuorossa.

Tänään ollaan oltu mieheni mummun hautajaisissa. Tilaisuus oli niin koskettavan kaunis. Rauhallinen. Jäi itselle hyvin levollinen mieli. 



Tällä hetkellä mielen valtaa kiitos tästä pienestä perheestäni. Lapsistani ja miehestäni - siitä rakkaimmastani. 


A on se, joka jaksaa meidän perheessä nauraa aina. Hän ei ole pahalla päällä juuri koskaan. Kun häntä katsoo, kiukku ja huolet katoavat jonnekin. O taas osaa olla hauska, vaikka onkin välillä hyvinkin tuhmana. :D Mutta osaa hänkin antaa niin paljon iloa tähän arkeen, vaikka voimia tällä hetkellä ottaakin.



Olen myös kiitollinen ystävistäni. On todella tärkeää saada omistaa monta hyvää ystävää. Olen onnekas, kun minulla on läheisiä, jotka ovat aidosti ystäviäni. Juuri yksi sellainen kävi luonani piristämässä iltaani.<3

Muistakaahan olla kiitollisia niistä hyvistä asioista mitä teillä elämässä on! <3 Uskon, että tällainen asenne kantaa pitkälle.

21.3.2014

video

video


Tässä videomatskua vielä tältä päivää. Sain pätkän videolle missä A ärisee ja nauraa kun banaanin kuorilla kutittelin. :D

Nyt illalla A sitten pyörähti ensimmäistä kertaa itse selältä mahalleen ja tämä tapahtui monta kertaa. Äiti on ylpeä pojastaan!<3 taitava pikkuinen. Ja päivä jolloin tämä tapahtui, tullaan muistamaan aina. Onhan tämä A:n ja muiden down-lasten päivä.

213-päivä Kansainvälinen Down lasten päivä

Tänään on kansainvälinen down-lasten päivä. Ihana, että tällainen päivä on olemassa. Vaikka joka päivä muistamme, että meillä on aivan erityinen ja ihana lapsi, tänään asia on ollut vielä enemmän pinnassa. 

A on voinut tosi hyvin eilistä lukuunottamatta. Hän sai mahanväännön kyläpaikassa, eikä itkusta meinannut tulla loppua ollenkaan. Tämä on harvinaista A:lle, koska aiemmin meillä ei oo näin hirveästi itketty. Kyllähän siinä äitinä säikähti jo että mikä on, kun ei ohi mene ja toinen huutaa kurkku suorana. Onneksi olo helpottui ja pieni lopulta nukahti.

 
Tämän kuvan ja videon myötä haluan toivottaa teille lukijat hyvää 213-päivää. :)





19.3.2014

K niinku kohtaus


En tiedä mikä siinä on, mutta jälleen kerran herään O:n kohtaukseen. Olen kerennyt ite nukkua vasta 1,5h, kun pomppaan kesken sikiän unen O:n luo ja huomaan, että kohtaus on päällä. 

Tällä kertaa alan täristä itekin. Kohtaus on yhtä rajuna päällä kuin ensimmäisellä kerralla. Juoksen hakemaan Stesolidin. Se ei ole jostain syystä sielä tavallisessa paikassa, hoitorepussa. Ei lääkepakissa. Kaivan uuden paketin esille kaapista.

Herätän mieheni. Hän tulee silittelemään myös poikaa. Lääke alkaa onneksi vaikuttaa heti ja kouristaminen laantuu pikkuhiljaa. Otamme rakkaan meidän keskelle nukkumaan. 

Siinä yö menee vähän väliä herätessä. O oksentaa limaa muutaman kerran. 

Voi meidän rakasta!<3 Mielessä vain kysymyksiä, Miksi tällaista? Eikö nämä olisi voinut jo loppua?




Ensimmäinen kuva viime OYS in reissulta ja toisessa kuvassa O 1-vuoden ikäisenä.

18.3.2014

pikaiset kuulumiset

Tähän väliin pikaiset kuulumiset täältä meiltä. 

Varmasti tuttua jokaisessa lapsiperheessä, mutta tunnit ei vaan riitä vuorokaudessa. Tilaisin monta tuntia lisää, jos vain se ois mahollista.

Lauantaina juhlittiin sisarusten kesken minun äitiä. Leivoin mökkeilyiltaan täytekakun. Tässä siitä muutama kuva. Sovelsin tähän kakkuun Kinuskikissan täytteet: marjatäyte ja vanilja-mascarpone täyte. Tein pohjat vanhalla turvallisella levykakku ohjeella.


Halusin harjotella pursotuksessa koripunontaa. Noo, lopputulos oli mitä oli. Ei niin silmiä hivelevää, mutta hyvää kakku kuulemma oli.


Ollaan nautittu kevään aurinkoisista päivistä joka päivä monta tuntia ulkoillen. Minulla ja O:lla jopa paloi poskipäät, kun lammen rannalla makoiltiin aurinkoa ottamassa eilen.

Joutsenet ovat saapuneet rantaan. Uljaana lipuivat vedessä.



Niin hyisen kylmää on vielä rannassa.




Minä olen ihan hurahtanut... nimittäin ompeluun. Kävin O:n kans eilen kirjastossa ja lainasin metrin mittaisen pinon käsityökirjoja ja lehtiä. Ensimmäinen trikoopaita on hihansuita vaille valmis.

Näissä trikoissa on niin paljon ihania kuoseja, että kyllä oli vaikea päättää mistä sitä aloittaisi.

Voin kertoa ompelutaidoistani sen, että viimeksi olen ommellut yläasteella. Silloin tein monenlaisia vaatteita ja joissakin jopa onnistuin yllättävän hyvin. Yläasteen jälkeen ei oo tullu ommeltua kuin muutamia farkunkavennuksia ja vaatteiden korjauksia. 

Kantapään kauttahan sitä piti tämä O:lle tarkoitettu trikoopaita aloittaa... Heti ensimmäisenä jätin kaavoista saumavarat pois. Ei muuta kuin kankaaseen piirtämään ne. Jospa A:n trikoopaita onnistuis jo vähän paremmin. ;) 

Voisin vinkata ihan loistavan trikoopaidan ohjeen, jonka bongasin. Tästä sain itsekin kaiken tarpeellisen tiedon. Täältä löytyy.



15.3.2014

viikko on vierähtänyt hujauksessa

Aika kiitää sellaista kyytiä, ettei perässä kerkiä pysyä. 

Tällä viikolla..

.. on touhuiltu poikien kans milloin mitäkin. Ulkona ollaan oltu melkein joka päivä se kaks kertaa. Ulos on vaan jotenkin pakko päästä joka välissä, kun tuo auringonpaiste on niin ihana.

Ulos menemisen etu on sekin, että vähäksi aikaa tällä vilipertillä menee huomio aivan jonnekin muualle kuin mm. laatikoiden penkomiseen ja muuhun kiusantekoon. O on niin vilkas tapaus, että hermot meinaa olla enemmän kuin koetuksella joka ikinen päivä.


Tällä viikolla olen huomannut, että O:sta on kehittymässä kuitenkin äitin pieni apulainen. (ilkeydenteosta huolimatta :D) Pyykkejä otetaan koneesta yhdessä jo innolla.

Milloinkas se kone pysähtyy?



M teki yhtenä päivänä peräkärryn ruohonleikkkuriin. Tässä kuvassa se on vielä kesken.. Ollaan keräilty risuja, oksia ja syksyllä maahan jääneitä lehtikasoja kärryn kyytiin. Ihan ehoton on tuommonen, kun tätä lääniä on...


Lidlistä löysin näin ihania tulppaaneja. Nämä oli tavallista pienempiä ja jotenkin erilaisia kuin tavalliset. Pöydälle laitoin keväisen Hemtexin värikkään liinan.



Kirpparilta löysin kasan puupalikoita muutamalla eurolla. O on ollut näistä mielissään. Yksikseen rakentelee jo torneja ja laittaa palikoita jonoihin.


Myös A on kokeillut pikku kätösiinsä näitä. Kovasti kattelee eri värejä. 




Pienimmäistä miestä käytiin keskiviikkona ihastelemassa Tahkokankaalta. Samaiset fysio- ja puheterapeutti, jotka kävivät 3kk:n iässä kattomassa, kävivät taas meillä kotona vierailulla. 

Oli ihana kuulla, että A on kehittynyt tosi hienosti. Fysioterapian tarvetta ei ole havaittavissa. Hienosti A kyllä kannattelee päätään ja jaksaa olla mahallaan vaikka kuinka kauan. Edelleen on ihan hilkulla, ettei käänny mahalleen. Voi sanoa, että muutaman kerran on jo kääntynyt aivan itse. Etunojaa harjoitellaan tällä hetkellä ja jos laitan oman käden A:n jalkojen taakse, niin hän ponnistaa eteenpäin. A:lla on kiire istumaan. Väkisin pönkää ittiä eteenpäin.


Tämmöinen ihana nappisilmä meillä oli tänään.<3 A:sta on tullut päivä päivältä aina vain rakkaampi. En antais kyllä pois, vaikka maksettais. Huomaa itekin miten pikku vauvasta on kasvamassa iso poika.



Tällä viikolla olen myöskin virkannut mattoa. Ohjeen olen ottanut TÄÄLTÄ. Harmittaa vaan ihan hirveästi, että kude on tosi huonoa. Tekeminen on ollut hidasta, koska oon joutunut kaventamaan kudetta monesta kohtaa. Myös solmukohtia on ollu tosi paljon ja välillä kude on ollu taas niin ohutta, että on pitäny katkasta ja ommella paksummista kohti yhteen.


Vielä voisin kertoa yhden jutun mitä odotan tosi innolla! Sain mieheltäni taannoin ompelukoneen lahjaksi ja nyt mulle on iskeny ihan kamala vimma päästä ompelemaan. Ootan innolla, että pääsen hakemaan kirjastosta käsityölehtiä ja ettimään sopivia vaatemalleja. Pojille ois mielessä vaikka ja mitä ideoita. Ehkä näette täälä vielä kuvia ideoistani.

Mukavaa viikonloppua jokaiselle! :) Meillä on ainakin tiedossa mukavaa ohjelmaa ;)

8.3.2014

Uusi makkari ja yöpöydän lamput


Tässäpä ois muutama kuva rempatusta makuuhuoneesta.

Homma tuli tänään vihdoin päätökseen. En olisi voinut saada parempaa naistenpäivän lahjaa, kuin ensimmäinen yö uudessa huoneessa. Tämän tyylisestä makuuhuoneesta olen niin kauan haaveillut ja vihdoin se on totta.
 


Vielä en julkaise kokonaisuudesta kuvaa, koska sisustaminen on pahasti kesken. Monenlaisia ideoita aion toteuttaa lähipäivinä.

 Nämä yöpöydän lamput löydettiin eilen. Sopivat meiän tyyliin. Vaaleaa ja kristallia.


Tuo taustalla oleva tähtitapetti löydettiin ihan sattumalta värisilmästä. Se on ruotsalaista BoråsTapetter:in laadukasta tapettia. Helppo asentaa paikoilleen liisterillä.


Meiän "loma" kuluikin huonetta tehdessä. Pojat olivat siis torstain ja perjantain mummulassa. Hyvin niillä oli sielä menny. Kyllä tekee hyvää olla yön yli erossa lapsista. Aivan luksus lomaa. En enää edes muistanut millaista on olla ilman lapsia.

 Käytiin perjantaina sisustusjuttuja kattelemassa. Eipä siltä reissulta oikein muuta löytynyt, kuin nämä yöpöytien lamput. En tiiä oonko liian vaativa, mutta päätin että kattolampun, matot ja verhot tilaan netistä.


3.3.2014

Mukavaa maanantaita


Pikainen päivitys tänne. Tällä viikolla on luvassa monen moista. 
 
Huomenna menen tekemään naikkosten kans loppuun meiän oppari projektin. Siis loppuun... Nytkö se sitten on VIHDOIN ohi ja valmis? Onhan sen eteen nähty vaivaa ja vuodatettu hikeä ja aikaakin on vierähtänyt opparin parissa parisen vuotta.

Ohjaavien opettajien kommentteja jäähään kauhulla odottamaan. Entä jos vielä jotakin korjattavaa...Noo ei passaa murehtia etukäteen.

Keskiviikkona on sitten vihdoin A:n 6kk lääkärineuvola ja saadaan asioita ehkä eteenpäin.

Torstai aamusta pojat lähtee mummolaan muutamaksi päivää hoitoon. 

Miten ihana saada ensimmäistä kertaa A:n syntymän jälkeen yli yön omaa aikaa. Jotain pientä mukavaa keksitään tuon miekkosen kans. Perjantai taitaa sitten mennä kokonaan remppaa tehdessä.

Ihana kesä <3 tule jo ;)

 Remppakuulumisista sen verran, että nyt on seinät tasoitettu ja hiominen edessä. Sitten pohjamaali seiniin ja lopuksi pintamaali. Tehosteseinäksi ostettiin maalaisromanttista tähtitapettia. Lattiaksi valittiin harmaan-valkoinen laminaatti. Listat uusitaan myös ja ne on valkoiset. Päivittelen kuvaa sitten, kun huone on paremmalla puolen. :) Malttakaahan ootella sinne asti.


Nyt jo niin kauhea kesän kaipuu. Nämä kuvat ei ainakaan helpota sitä kaipuuta ollenkaan ja vielä kun ulkona sataa räntää. 

Mutta mukavaa maanantaita! :) Minä lähen pesemään A:n pulloja ja jatkamaan pyykkihommia, nyt kun M on vielä O:n kans kaupungissa.

-Outi


2.3.2014

Laskiaissunnuntai

Tässä ois kuvia tältä päivää, laskiaissunnuntailta. Tämä päivä on ollut jotenkin ihana. <3 Oman pienen perheen kanssa olemista, ulkoilua. Myös suru on ollut läsnä tässä päivässä. Rakkaan mieheni mummu nukkui tänään pois. Niin ne päivät päättyy itse kullakin, kun sen aika on. Päiviemme lukumäärään emme voi itse vaikuttaa. Kukaan ei voi toisen elinpäiviä vartioida.

Lupasin laittaa A:n kääntymisyrityksistä kuvaa. Nyt sain niitä napattua. Niin lähellä on pikku rakkaan kääntyminen jo. Harjoitus tekee mestarin.



Laskiaisen kunniaksi lähdettiin koko perheen voimin ulkoilemaan. Suunnattiin merenjäälle.  Tällainen hauska pususilta löydettiin.


 Ulkoilu tekee ihmeitä ja saa mielen kyllä ainakin minulla niin paljon virkeämmäksi.


Paksu oli jää ja railot suuria.




Kevät myrskyn pyörittelemiä jäälauttoja. Näitä vilahteli aikaisemmassa tekstissänikin.


Yksinäinen joutsen bongattiin lentelemässä rantaa kohti. Mistä lie tulossa ja minne menossa.


Leikkipuiston kautta tietystikin kotiin.


Pitäähän laskiaisena toki olla laskiaispullia. Pullat leivoin jo monta päivää sitten valmiiksi pakkaseen. Tänään sitten herkuteltiin. Laitoin pullien sisään mantelimassaa, vadelmahilloa ja kermaa.


Vielä lopuksi kuva pienemmästä rakkaasta<3 A nukkui rattaissa koko ulkoilureissun ajan, joten kuvaa ei tullut otettua.