30.9.2014

Syksyisiä kuvia ja kuulumisia


Mieleni tekisi kertoa vaikka ja mitä, 
mutta jaan nämä uusimmat kuvat
ensin kanssanne.
LOPUSSA vähän tämän päivän kuulumisia.

Kuvat on otettu sunnuntaina,
kun kävin poikien kans kävelyllä
myrskyävällä rannalla.



Tuulen tuiverrus sai kyyneleen tippumaan pienen silmästä.


Rautaportin takaa ihasteltiin satamassa olevia laivoja ja veneitä.
 




Brion junarata on ollut ahkeralla käytöllä.
K kummitäti sen O:lle lahjaksi antoi.<3
On ollut niin mieluinen. Patteri vaan tahtoo loppua
heti tuosta veturista. :D pitänee 
ostaa pojalle joskus toinen veturi, niin ei heti yhestä 
pääse loppumaan.



Tahkokankaalla on mennyt tämä alkuviikko
tämän pikku murun kans.
Siitä kerron lähipäivinä enemmän.


Tänään tuli myös kesken päivän soitto päiväkodista,
että O on saanut kohtauksen.
Oulussa oltiin kumpikin A:n kans, joten mitäpä
me sille olisi mahdettu.
Onneksi meni heti ohi kohtauslääkkeellä.
Voi pientä rakasta<3

Kun menin hakemaan päiväkodista, niin toinen
juoksi pihalla vastaan ja kertoi,
että pipi. Niin, pipihän se oli taas
pienen miehen unen aikana käynyt vierailulla.

Kyllä tässä miettii, että millä ihmeellä aion jaksaa
tämän syksyn harjoittelut.

Huomenna nimittäin alkaa harjoittelu
 lähikunnassa lääkärin vastaanotolla.
Mielenkiinnolla odotan harjoittelua.
 Jospa siihen voimia annettais ja ihan tähän kaikkeen.

27.9.2014

SYKSYISTÄ


Heipparallaa täältä myrskyn keskeltä!
Jo eilen tuuli alkoi tuivertamaan 
täälä Pohjaskarissa.

Tänään myräkkä on tullut
suoraan mereltä päin,
joten merivesikin on korkeammalla kuin yleensä.
Välillä tuntuu, että koko talo natisee
liitoksissaan, niin kova tuo tuuli on. 

Näitä myrskyjä olenkin 
jo kerennyt odottaa ja pelätä.
Jospa myräkkä kohta laantuis ja jäis tämän syksyn 
ensimmäiseksi ja viimeiseksi. 


 
Viime syksy...


oli myrskyisä. 
Kynttilöitä polteltiin miltei
joka päivä ja takassa loimusi tuli.

Yritettiin sopeutua elämään
uuden vauvan kanssa.
Arki oli haastavaa.









Tänä syksynä...

 Minä olen päässyt jatkamaan opintoja.
Arki on vieläkin haastavaa.

Kynttilöiden lepattelevaa liekkiä
on ihailtu kahden termiitin kanssa
yhdessä.
Yritetty käydä ahkerasti kävelyllä metsässä
ja leikkipuistossa leikkimässä.
Kerätty marjoja, sieniä, käpyjä, kiviä...
 











Postauksen kuvat on otettu
aikalailla kaksi vuotta sitten.
Olisko ollut loka/marraskuuta?
Ajatella, että O oli silloin vasta
4kk/5kk ikäinen.


Korjaampa tähän loppuun, että
oikeastaan blogini 1-vuotispäivä tulee vasta marraskuussa. 
Silloin aloin "aktiivisesti" kirjoittelemaan ja kuvaamaan
tänne.

24.9.2014

Rakas 1-vuotias


Syyskuun alussa A täytti 1-vuotta.<3
Nyt tuntuu, että aika on mennyt ihan hirmu nopeasti.
Vain vuosi sitten poika syntyi. Ja melkoinen ylläri lapsi olikin.
Koko syksy ja kevät meni asiaa sulatellessa.
Toki meillä on ollut O:nkin asioissa sulattelemista
enemmän kuin tarpeeksi.

Tänään olen vain kiitollinen sinusta A<3

Niinkuin olen sanonut jo varmasti aiemmin.
En vaihtaisi pojan kromosomeja normaaliin
mistään hinnasta!
Niin paljon extraa A on jo meille tuonut.




1-vuotis neuvolassa mitat olivat:
paino 11,250kg (10,850kg)
pituus 78,6cm (76,5cm)
päänympärys 46,6cm (46,0cm)

(suluissa edelliset mitat)



Miten A liikkuu?

Ryömimällä edetään ja nopsaan.
A lla on myöskin hassu tapa pyöräytellä itseään
 käsien kautta istuallaan
eteenpäin. 
Spagaatin kautta mennään istumaan. 
Muutamia konttausliikkeitäkin on jo otettu
sekä karhunkävely asentoon menee aina välillä.

Aiemmin laitoinkin jo kuvan ,
että A nousee tukea vasten polvilleen.

Liikkumista opitaan siis päivä päivältä enemmän.
Tätä kehitystä on niin ihana seurata<3
Kaikesta uudesta opitusta osaa olla kiitollinen,
koska asiat vois olla toisinkin.


Sanoja tulee jo muutamia.
Ensimmäisenä rupesi pojan suusta kuulumaan "Ätti"(äiti). 
Voitte varmaan kuvitella miten paljon tämä sana sydäntäni
lämmittää joka kerta, kun sen kuulen.<3
"Iti"(isi) sana tuli äidin jälkeen.

Varmasti muitakin sanoja on jo, mutta
en ole niitä erottanut niin selvästi kuin 
nämä kaksi.

Yksi uusi taito on kirjojen lukeminen.
A saattaa itsekseen lattialla osoitella kirjasta kuvia
ja jutella omia juttujaan.
Aivan ihana uusi juttu tämäkin.

A on kaikki ruokainen, niinkuin veljensäkin.
 Enää ei soseita syödä, 
vaan karkeampi ruoka uppoaa jo hyvin.
Itse on saatava syödä "nopposia".
A kyllä ilmaisee, jos äiti ei muista nopposia tehdä.

Hoidossa A:lla on mennyt hyvin.
Tällä hetkellä pojalla on vieläkin jokin 
virustauti ja nenä on tukossa, yskittää
ja hengitys vähän rohisee.
Lääkärissä käytiin viime
perjantaina, mutta eipä mitään
selittävää löytynyt.
Tosin tää lekuri ei vaivautunut otattaan edes pika CRP:tä
tai nieluviljelyä.

Jos vielä jatkuu niin pakkohan se on 
uudestaan mennä käymään.


Onko teillä sairasteltu tänä syksynä pitkittynyttä flunssaa?

Sisustaja minä herää syksyllä


Olen huomannut, että aina syksyisin minussa
herää sisustusinto. Tekee mieli laittaa ja kuvata koko ajan 
kaikkea pientä.

Tänään saan uuden päiväpeiton meille makkariin.
Minne joutuisinkaan ilman sinua rakas ystäväisein N<3 







Tuo Pentikin kynttilälyhty jaksaa ilahduttaa vuodesta toiseen.
Häälahjaksi saatu<3




Kaunis syksyinen asetelma. M:n sisko toi sen yksi päivä.
Asetelma ei siis ole itse tekemäni.


Kissastakin huomaa, että talvi on tulossa. Ei lähde
enää niin mielellään pyytämään hiiriä, vaan viihtyy sisällä.


Tältä meillä näyttää takapihalla.
 Lehtiä tippuu koko ajan enemmän puista.
Tänä syksynä hankitaan sellainen lehdenkeruu laite.
Ei jaksa eikä jouda hehtaari tolkulla alkaa haravoimaan enää.



Nyt pitää alkaa kouluhommia tekemään.
Kuulemiin! Ja pitäkäähän ittenne
lämpimänä <3


22.9.2014

Kurkistus makkariin

 
Nyt pääsette kurkistamaan meidän "uuteen" makkariin.
Jo keväällä saatiin huone valmiiksi ja muutettiin
sinne nukkumaan.




Sisustus on vielä pahasti vaiheessa.
Mm. Hääkuva puuttuu sängyn päältä. 
Sängynpääty heinäseipäistä on vielä tekemättä,
sekä jalkopäähän olen suunnitellut
penkkiä vanhoista laudoista.


Tykkään huoneen mallista tosi paljon. 
Tuo syvennys missä lyhty ja valot on,
tuo vähän vaihtelua sisustukseen.


Mattokin on jopa valmis :)




Poikien sängyt. Isompaa poikaa ollaan tällä
hetkellä opettamassa omaan sänkyyn.
Huh mitä huutoa joka ikinen ilta. Jospa
O hoksaisi ihan itsekin, että nyt on jo parempi siirtyä omaan
sänkyyn koisimaan..



Sellainen on meidän makkari tällä hetkellä.

Mitäs tykkäätte? :)

19.9.2014

Perjantai ja vapaapäivä (hiiirrrrmu sekavasti asiaa yhellä kertaa)



Ensinnäkin, tervetuloa uudet lukijat! <3  
Teitä on taas ilmaantunut. :)
Blogini 1-vuotis päiväkin lähenee.
Täällä on vieraillut vuoden aikana ihan kohta 100 000 kävijää.
Se on iso määrä. En olisi ikinä uskonut, että
niin moni tänne eksyy arjestamme lukemaan.
Siitä jotain ajatuksia olen ajatellut
myöskin jossain vaiheessa laitella tänne.



 Viikko on vierähtänyt yhdessä hujauksessa, 
kun minulla on ollut joka päivä koulua. Onneksi löysin niin mahtavan
kyytiporukan, että matkatkin on sujunu tuosta vain.

Tänään on mun vapaapäivä. Vein pojat hoitoon
ja aion ottaa tämän päivän niin rennosti kuin osaan.
Blogin päivityksellä on hyvä aloittaa. ;)

 

Iltapäivällä on A;n lääkäriaika. Pelkäämpä
että korvissa on tulehdusta kun limaisuus ja
yskä on jatkunu jo niin pitkään. Mutta toivon mukaan kaikki
on kunnossa ja tää on vaan sitkasta syysflunssaa.


Viime viikonloppuna meillä "vietettiin" tosiaan vielä A:n
kummien kans synttäreitä.

Koska en tarjuamisista oo vielä kuvia lisäilly niin tässä muutama.


Sain ylläolevaan kakkuun ohjeen ystävältäni. <3 En nyt muista tämän
oikeaa nimeä edes. Jotain kinuski banaani-mustikka hyvettä se on.



Suklaapiirakkaa kinderpiirakkapohjan ohjeella.

A sai aivan ihania lahjoja kaikilta. Kiitos kummit, ystävät ja isovanhemmat!!<3
Tulivat tarpeeseen kaikki.
Voiko äänileluja olla koskaan liikaa? ;D


Vihdoin sain Kalevalan äitilapsi-koruun toisen helan.
Kiitos tästäkin kuuluu rakkaalle ystävälleni,
joka soitti ja kertoi että nyt sais halvalla, 
kun oli niin hyvässä alessa!<3 


Meillä on arkea tällainen näky nykyään joka päivä!!



Ei oo enää vauvaa meillä. Se täytyy pikkuhiljaa alkaa uskomaan, kun
pikku mies lähtee nousemaan pystyyn.

Pitäis saaha otettua kuvaa miten Aatos liikkuu tällä hetkellä.
Niin näppärästi hilaa ittiään spagaatin kautta eteenpäin.
Sille touhulle ei voi olla nauramatta. :D


Jätkillä iltaleikit menossa ja 
lelut hujan hajan ympäri huushollia.
Vaan sitähän se elämä on.
Se on lapsen tehtävä.