21.9.2015

MITEN MEIDÄN ARKI ON RULLANNUT?


Meillä arki rullaa täälä ok mukavasti. Välillä muistan ottaa muutaman valokuvankin täältä touhun keskeltä. Ohjelmaa on miltei jokaiselle viikonpäivälle, joten aika ei käy ainakaan tylsäksi. Toki välillä tarvii sellaisia kotipäiviäkin, niin lapset kuin aikuisetkin. Silloin ollaan vain oman perheen kesken. Koko sakilla tai ilman miestä, jos hän on töissä. Viime viikolla kävin jopa pitämässä luennon Stesolidin annosta päiväkodin väelle. On mukava huomata, miten päiväkodin väki luottaa ammattitaitooni ja omakohtaiseen kokemukseen. Toivottavasti luentoni jälkeen mahdollisimman moni osaa toimia oikein lapsen saadessa epilepsiakohtauksen. Asia tuntui ainakin menevän perille. ;)




Sekä viime viikolla, että tänään olen juossut poikien palavereissa. Viime viikolla oli isomman pojan Vasu-keskustelu ja tänään oli sitten vähän laajempi palaveri, johon osallistui poikien omahoitajat, kelto, palveluohjaaja ja minä. Tehtiin siis kummallekin pojalle kuntoutussuunnitelmat päiväkotia varten, koska pojat käyvät kuntouttavassa päivähoidossa.



Arjessa meillä haasteellista A:n kohdalla on tällä hetkellä pojan omaehtoisuus ja vaarantajuttomuus. Ylläoleva kuva on siitä hyvä esimerkki. Jos kieltää ja käskee tulemaan poikaa alas, niin vastaukseksi saa voimakkaan ei sanan. Tasapaino kun ei ole mikään loistava vielä tässä iässä, niin vaaratilanteita on joka ikinen päivä. Jokainen pään lyönti rajusti milloin lattiaan tai sohvan vaneriin kolahtaa ilkeästi ja saa äidin sydämen hakkaamaan. Vasta nyt poika on oppinut tosissaan vääntelemään hellan nuppeja. Pitää varmaan hommata semmonen turvaritilä.

Koen myös todella raskaaksi pojan kantamisen paikasta toiseen. Sisällä häntä saa kannella onneksi vähemmän kuin ulkona. Poika ei tahdo liikua omaehtoisesti sinne minne pitäisi, vaan jumittaa tai juoksee karkuun. Täälä 2. kerroksessa asuminen on ihan hullua, koska jos poika pääsee livahtamaan ulko-ovesta ulos, suuntaa hän välittömästi betoniportaikkoon. Sen sata kertaa olen hyökännyt perään ja saanut viime hetkellä jostain hupun reunasta kiinni, ja poika on säästynyt isommalta haaverilta.




En voi olla korostamatta sitä, miten positiivisesti päivähoito ja toisilta lapsilta oppiminen on vaikuttanut poikiin. A:lla tulee joka viikko uusia viittomia sanavarastoon. Poika on nyt oikein innostunut viittomaan milloin mitäkin. Huonompi juttu on taas se, että A on selvästi jättänyt sanoja pois. Hän kyllä ymmärtää meidän mielestä selvää puhetta, mutta ei lähde itse jäljittelemään sanoja. Ei voi kun toivoa, että viittomien myötä myös sanoja ruvetaan sanomaan ääneen. Se on päivänselvää, että tukiviittomat auttavat kartuttamaan sanavarastoa ja antamaan esineille ja asioille merkityksen.



Tähän postaukseen tallennettuihin kuviin olen kerännyt ne hyvät hetket O:n kanssa. Miten ihana poika tuola vilkkauden alla piileekään. Niin kohtelias herrasmies.<3 Haluan korostaa nuita hyviä hetkiä, koska poika koettelee äitiä nyt olan takaa. Melkein jokaiseen minun sanomaan lauseeseen vastaus on: "ei, eipäs, eikä jne.."  Kyllä se uhma siitä ohi menee. Sinnikkyyttä meiltä vanhemmilta se vaatii vaan ihan valtavasti.


Ai niin, olihan meillä viime viikolla poikien yhteinen neuvola reissukin. 2- ja 3-vuotis neuvolat. (Niistä nyt ei sen yksityiskohtaisemmin ole mitään sanomista) O:n kohdalla reissu päättyi siihen, että hän sai kauhean raivokohtauksen vaatteiden riisumisesta ja punnitsemisesta. Lopulta poika seisoi pää punaisena ja hikeä valuen vaatteet kainalossa puntarilla. Ei muuten antanut periksi. Vielä kotimatkalla ja kotonakin karjuttiin ja raivottiin. Lopulta poika rauhoittui omaan sänkyyn ja sen jälkeen alettiin puuhastella jotain mukavaa.

Jälkeenpäin olen vain ihmetellyt muutaman muun henkilön kanssa, että miksi neuvolassa ollut sijainen halusi pojan väkisin riisuttavan. Ihan hyvin oltas voitu ottaa se paino kotona tai neuvolassa vaatteet päällä ja vähentää tuloksesta sitten se pari sataa grammaa, mikä vähennettiin neuvolassakin. Noh ollutta ja mennyttä, en anna toistua. 




Syysiltojen iloksi sytyttelen minäkin niitä kynttilöitä <3






Käytiimpäs viikonloppuna kauempana olevassa mummulassakin. Pojat on aina mielissään kun sinne lähdetään. Odottavat kovasti, että milloin pääsee taas. Pian on mentävä uudestaan, koska unohdettiin O:n kallisarvoinen pyörä sinne. :D




Tällainen suloinen koiruli on valloittanut mummolan pihan.Olipa taas Otto kasvanut hurjasti.



Minun dietistä ja treenaamisesta voisin vielä muutaman sanasen kertoa. Treenit sujuu hyvin. Käyn paikallisella SISU salilla 3 kertaa viikossa ja minulla on oma ohjelma jota teen salilla. Välipäivinä teen jonkun aerobisen treenin. Syöntien kans olin tosi tarkkana sen kaks viikkoa, nyt on ollut pakko ottaa enemmän hiilareita ruokavalioon, jotta jaksaa treenata täysillä. Eli olen syönyt pieniä määriä perunaa, pastaa ja riisiäkin. Leipää en ole myöskään kieltänyt itseltäni. Tietysti kohtuudella eli muutama pala päivässä ja täysjyvää.

Paino on lähtenyt jo kivasti laskuun. Mitään lähtöpainoa en ole ottanut, koska tiedän paljonko suunnilleen painoin ennen treenaamisen aloittamista. Puntarilla tulee käytyä aina välillä. Tavoitteena on saada kroppa hyvään kuntoon ja paino sinne lukemiin, missä se oli ennen kuin rupesin O:ta odottamaan. Eli 55kg tietämille.


Tänään oli käsi-ja olkapää päivä. Näiden treenaamisesta tykkäänkin ehkä eniten. :)
Haluatteko muuten, että kertoisin treeneistä tänne vähän tarkemmin?




Mukavaa alkanutta viikkoa sinullekin! <3

14 kommenttia:

  1. Neuvolassa pyydetään riisumaan lapsi lähinnä sen takia, että voidaan tarkistaa ihon kunto; mustelmat, ihottumat tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tässä tilanteessa ei nyt ihan sellaisesta ollut kyse.

      Poista
  2. Hyvää viikkoa teille <3 Ihania kuvia :)

    VastaaPoista
  3. Hei, treenijutut olis kivoja!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okeei. Eli niitä siis luvassa. Täytyy ottaa kamera salille mukaan. :)

      Poista
  4. Mua ainakin kiinnostais lukea treeneistä enemmän! Kamppailen aina itse tuon salihomman kanssa, mutta laiskuuttani aina vetoan, että mullahan on fyysinen työ ja kaks heppaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salilla käynti kannattaa aina. Sielä sitä lihasmassaa saa treenattua.

      Poista
  5. Treenijutut kiinnostaa myös täällä 😊 millanen sun ohjelma yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on juttua treenistä. Käykääs kurkkaamassa :)

      Poista
  6. Mites sun työkuviot, ootko töissä (minkälaisessa työssä?) vai kotosalla..miten ne kuviot nyt menikään? Kesän taisit nautiskella lomalla..😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En työasioista tänne luonnollisestikaan huuhtele, koska olen sairaanhoitaja. :) Päätoiminen omaishoitajahan olen pojille myöskin.

      Poista
    2. En tietenkään tarkoittanut että tänne pitäisi kovin tarkkaan siitä kirjoittaa. Ajattelin vain että kun olet valmistunut niin oletko nyt kesän jälkeen hakenut/saanut töitä alalta.

      Poista
  7. suloisia poika-viikareita ja varmasti työllistävät äitiä ympäri-pyöreitä päiviä :) Onneksi on niitä ihaniakin hetkiä joukossa mukana...voimia <3

    VastaaPoista

Jokainen viesti ilahduttaa minua, joten kiitos kun kommentoit! <3