16.10.2016

TALVEA KOHTI MENNÄÄN - SYKSYISIÄ KUULUMISIA


On aika kirjoitella jotain kuulumisia. Mitään super
syvällisiä ei ole tulossa. Blogini on ajautunut 
pikkuhiljaa vähän pinnallisempaan eloon ja se on
 tuntunut oikein hyvälle. En jaa meidän koko elämää
 tänne, vain väläyksiä sieltä täältä. Minulle on 
yhä tärkeämpää, että ne ihmiset jotka ovat meille
 läheisiä ja ovat meidän elämässä mukana, tietävät
 mitä meille kuuluu. Se merkitsee todella paljon, että
 ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä ja kysyy mitä 
kuuluu ja on aidosti kiinnostunut toisen elämästä.
 Tässä asiassa olen yrittänyt petrata itsekin viime
 aikoina, koska oikeasti välitän niistä ihmisistä mitä 
minulla on ympärillä ja siitä kanssakäymisestä saa 
itsekin paljon iloa elämään.





Tätä meille tavallista arkea täälä eletään. Mies
 käy 3-vuorotyössä, minä olen poikien omaishoitaja
 ja teen sh:n töitä vain keikkaluontoisesti. Pojat ovat 
päivisin kuntouttavassa päivähoidossa. Enkä 
minäkään suinkaan kerkeä laiskottelemaan silloin,
 kun olen kotona. Kotona minun päivät täyttyvät 
 erilaisten papereiden ja hakemusten täyttelystä,
 (niitä muuten on riittänyt tänä syksynä enemmän ku
 koskaan..) kuskaamisesta ja oman kunnon 
ylläpidosta. Huolehdin ihan kaikista paperiasioista 
meidän perheessä. Soittelen eri yhteistyötahojen 
kanssa, käyn palavereissa ja pidän koko pakan 
kasassa. Välillä tuntuu, että pakka leviää, mutta vielä
 se on pysynyt kasassa.

Yleensä poikien päivät ovat suhteellisen lyhyitä
verrattuna siihen, että tekisin täysimittaisia 
työpäiviä tai olisin joka päivä töissä. O:n tilanteen
 vuoksikaan hoitopäivät eivät voi olla pitkiä. Joka
 asiassa on ajateltava pojan jaksamista ja sitä, että
 kohtaukset saataisiin minimoitua. Onneksi välillä voi 
tulla päiv, että pidetään poikien kans vapaata ja 
vain ollaan kotona ja nautitaan. Tuollaiset päivät ovat
 erityisen ihania.<33 Saadaan rauhassa herätä ja
 mihinkään ei ole kiire. Pojat luikertelevat 
tuommoisina aamuina kainalooni. Varsinkin O kömpii
 heti, kun herää. Aamupala suoritetaan pitkän kaavan
 mukaan ja ulos mennään, kun keretään.



Sitten on taas niitä viikkoja, joista yli puolet 
vierähtää OYS:ssa ravaten. Näitä viikkoja aina 
kauhulla odotan ja nytkin mielessä pyörii jo ensi 
viikko.. Maanantaina on kummallakin pojalla meno
 Ouluun. Siinä onkin aina sumplimista, kun
 tarvitaankin kumpikin vanhempi mukaan. On
hankala, kun kummankaan lapsen menoa ei voi
 perua tai siirtää. Onneksi pojilla on kumpikin, isä ja
 äiti! Yhdessä ollaan vahvoja <3


Eräänä aamuna tällä viikolla sain kokea jotain aivan
 ihanaa viedessäni A:ta hoitoon. Tajusin, kuinka
 tärkeä puheterapeutti hänelle on. A:lla on hoidossa
viikkosuunnitelma eteisen seinällä ja siitä hän voi
katsoa kuvien avulla päiväjärjestyksen. Heti kun oli
 ulkovaatteet saatu pois päältä, lähti poika
 katsomaan kuvia ja voi mikä riemu syttyi, kun oman
 rakkaan puheterapeutin kuva paljastui sen päivän 
ohjelmasta!! Se riemu oli jotain sellaista, mikä teki
 meihin kaikkiin suuren vaikutuksen. Se oli aitoa ja
 tuli syvältä sisimmästä.

 Seuraavaksi poika siirtyi ulko-oven eteen 
kurkkimaan, että josko terapeutti sieltä jo ilmestyisi.
 Kerroimme, että ei hän ihan vielä tule, vaan ensin on
 mentävä käsienpesuun ja sitten syömään. Pettymys
 oli tietysti suuri. A:n hoitaja kertoi, että poika on
 nykyään aina odottamassa puheterapeuttia 
ulko-oven edessä. Voi tuota pientä rakkautta!<3

  Pojilla onkin ihan mahtava ja ammattitaitoinen
 puheterapeutti, joka on nyt 1-vuoden ajan tehnyt 
O:n kans töitä ja A:n kans puolisen vuotta. En yhtään
 ihmettele, miksi pojat hänestä niin kovasti tykkää!
 Hänestä on tullut jo lyhyessä ajassa tosi tärkeä 
ihminen pojille ja meille kaikille.




Tässä lähipäivinä ja menneellä viikolla ollaan ihasteltu kauas vetäytynyttä merta ja syksyistä luontoa. Meidänkin lätäköstä on vesi kadonnut miltei kokonaan. Meri on ollut kovin hiljainen ja tyyni. Rento, mutta kylmä koilistuuli on puhallellut jo pidemmän aikaa. Tyyntä myrskyn edellä..


Eräänä päivänä tapahtunut:

Pyysin poikaa menemään käsien pesulle ennen
ruokapöytään tuloa. TouhuToope alkoi viipymään
 vessassa hyvän tovin, joten katsoin parhaaksi 
mennä katsomaan mitä sielä tapahtuu. 
Käsien pesusta viis, kunhan tukka on hyvin. 
Puoli päätä oli kasteltu hanan alla
ja hiuksia harottiin vimmatusti sivulle.
Kyllä toinen osaa olla suloinen ja komea. Eihän tuolle
 voinut vihainen olla. (Isältään on opit saanut tukan
 laittoon. ;))



Kaunista viikonloppua! :)

8.10.2016

LOHIPIIRAKKA


Joku päivä takaperin olin grillannut lounaaksi 
lohifilettä ja sitä jäi aika paljon yli, joten oli
 keksittävä lopuille jotain. Lohipiirakkahan siitä sitten
 syntyi.

Siitä tuli ihmeen hyvää, vaikka en millään erikoisella
 ohjeella tehnytkään. Tykkään itse sovellella 
ohjeita ja kokeilla, miten tulisi vielä parempaa.
Tämän piirakka ohjeen pohjana käytin Kinuskikissan-
ohjetta, joka löytyy tuolta linkin takaa.



LOHIPIIRAKKA 

 Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
100 g (1dl) perunasosejauhetta
ripaus leivinjauhetta
150g voita
vajaa 1dl kylmää vettä

Täyte:
1-2 sipulia
n. 200-300 g kypsää lohta
1dl raejuustoa
2dl ruokakermaa
3 kananmunaa
2tl tilliä
1tl sitruunapippuria
½ tl suolaa
juustoraastetta



1. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lämmitä
 voita sen verran, että se on helppo sekoittaa 
jauhojen sekaan. Lopuksi lisää vesi ja sekoita taikina
 tasaiseksi.

2. Painele taikina (vähän löysähköä) piirakkavuokaan
 ja paista pohjaa 175 asteessa noin 15min.

3. Kuullota sipuli öljyssä pannulla. Lisää se 
ensimmäisenä pohjan päälle ja sen jälkeen lohi ja
 raejuusto. Sekoita kerma, kananmunat ja mausteet
 kulhossa sekaisin. Lisää "muna-maito" täytteen
 päälle. Lopuksi lisää juustoraastetta oman maun 
mukaan.

4.Paista piirakkaa 175 asteessa noin 25min.


7.10.2016

SUPER HELPPO MIFÚ BOLOGNESE


Hellurei!

Olen innostunut taas kesän jälkeen kokkailemaan ja
leipomaan kaikkea kivaa, helppoa ja hyvää. Ajattelin, että haluan tallentaa tänne blogiin joitain viime päivien reseptejä. Onhan nämä ihanaa vaihtelua ja just se juttu, mistä itse tykkään. :)

Kauppoihin on tullut sellainen uutuus kuin Mifú. Tänään iltapäivällä kokeilin sitä ekaa kertaa ruuanlaitossa ja täytyy sanoa, että taitaa jäädä meidän ostoslistalle. Oli hyvää ja just ihana kun sen voi lämmittää. Ollaan ahkeria raejuuston syöjiä, joten pojatkaan eivät arastelleet tätä uutta juttua yhtään.



JAUHELIHA-MIFÚ BOLOGNESSE

 400-600g jauhelihaa

1-2 sipulia

1 rasia Mifúa (3 erilaista makuvaihtoehtoa)

1 prk valmista bolognese kastiketta TAI

itse tehty tomaattikastike 

 tuoretta basilikaa


LISÄKSI:
nauhapastaa



1. Ruskista jauheliha. Pilko sipuli ja laita jauhelihan sekaan ruskistumaan. 

2. Jauhelihan ollessa valmista, lisää sekaan Mifú ja hetken kuluttua tomaattikastike.

3. Anna hautua jonkin aikaa. Lopuksi lisää tuoretta basilikaa oman maun mukaan. Tarjoile pastan kanssa salaatin kera.



Kuten kuvasta näkyy, kyllä maistui.  ;)
Täytyy sanoa, että on meillä 
reipas 4-vuotias, kun syö salaattia. Kaikki meni alas. Pienemmälle
ei mene alas kuin pelkkä kuorittu kurkku ja joskus hyvällä mäihällä
tomaatti pieninä paloina.



Ei muuta kuin kokeilemaan 
ja ihanaa alkavaa viikonloppua! <3